Sukukansojen ystävät ry

Komit

Kyk vok da jorta-jortös oz addźyny? – Śin.
Kaksi veljestä, ja toisiaan eivät näe? – Silmät.
(Kominkielinen arvoitus)

Komit (vanha nimitys syrjäänit) elävät Euroopan koilliskulmassa laajoilla ja melko harvaanasutuilla seuduilla. Pohjoisesta heidän asuinalueensa rajoittuvat tundraan, idässä puolestaan rajana on Ural-vuoristo. Komin tasavalta on samaa kokoluokkaa kuin Suomi tai Ruotsi, minkä lisäksi paljon komeja asuu sen ulkopuolella. Komin tasavalta on komisyrjäänien pääseutua, ja toinen suuri komilaisryhmä ovat komipermjakit, jotka asuvat tasavallasta hieman etelään Permin alueella. Täällä asuvat myös jaźvan komit. He ovat pieni komien ryhmä, jotka puhuvat muusta komista melko paljon eroavaa komin varianttia. On käyty paljon keskustelua siitä, muodostavatko komit yhden kansan ja kielen. Tässä yhteydessä tähän ei ole välttämätöntä ottaa kantaa, mutta voidaan todeta, että eri murteita puhuvat komit ymmärtävät toisiaan hyvin jo lyhyen totuttelun jälkeen.

Hevoskärryt ovat vielä käypä menopeli maaseudulla. Iźvan alue, Komi 2009.
Kuva: Sonja Laitinen.

Kieli

Komin kieli eroaa suomesta paljon, eikä sitä voi ymmärtää ilman opiskelua. Silti kielissämme on paljon samaakin. Perussanasto on pitkälti yhteinen, esimerkiksi sanat kuten śin - 'silmä', vir - 'veri', ki - 'käsi', pu - 'puu', ur - 'orava' ja vaikka munny - 'mennä' ovat kaikki suomalaiselle hyvin läpinäkyviä. Komin kielioppi näyttää aluksi hyvin erilaiselta, sijapäätteissäkään ei ole kovin paljoa samaa, mutta komin lukuisten sijojen käyttö on usein samanlaista kuin suomessa. Myös komin lauseet rakentuvat usein hyvin tuttuun tapaan.

Komin nykyinen kirjoitusjärjestelmä vakiintui 1930-luvulla. Se on kyrillinen, mutta siinä käytetään kahta lisäkirjainta. Suomalaisellekin ovat tuttuja komin i ja ö. Samasta kirjaimesta huolimatta komin ö äännetään hyvin eri tavalla kuin suomen ö; sen ääntäminen muistuttaa viron õ:ta. Joitain vuosia sitten Syktyvkariin pystytettiin jopa ö-kirjaimen patsas komin kulttuurikeskuksen ulkopuolelle, ja monet tuntuvat pitävän kirjainta komille hyvin tunnusomaisena.

Komia on aiemmin kirjoitettu myös latinalaisilla aakkosilla. Komin vanha kirjoitettu historia juontaa hyvin kauas 1300-luvulle, jolloin pappi Stefan Permiläinen laati komille omat aakkoset. Muodoltaan ne eroavat sekä kyrillisistä että latinalaisista aakkosista, ja niitä käytettiin eritoten uskonnollisissa teksteissä.

Historia ja kulttuuri

Perinteisesti komit ovat harjoittaneet maanviljelyä ja metsästystä. He asuvat pohjoisemmassa kuin esimerkiksi sukulaisensa udmurtit, joten maanviljely on jo lähtökohdiltaan vähemmän kannattavaa. On havainnollistavaa, että pohjoisemmassa Komissa ensimmäiset perunat saadaan vasta syyskuussa. Tässä tilanteessa metsästyksen ja kaupankäynnin rooli on jo varhain korostunut. Nykyään noin puolet komeista asuu kaupungeissa, mikä havainnollistaa hyvin nopeasti tapahtunutta muutosta yhteiskunnassa. Vielä sata vuotta sitten komien alueilla asui pääasiassa komeja, mutta Neuvostoliiton aikana tehdyt väestönsiirrot toivat mukanaan paljon uutta väestöä. Tässä on silti paljon alueellista vaihtelua, ja monin paikoin maaseudulta voi löytää laajoja kominkielisiä seutuja.

Komit ovat hyvin suuri suomalais-ugrilainen kansa, sillä heidän lukumääränsä on vielä sadoissa tuhansissa. Venäjän vuoden 2010 väestölaskennan mukaan komia osaa (jollain tasolla) 156 000 ihmistä, komipermjakkia 63 000. Kansallisuudekseen komin ilmoitti 228 000 ihmistä ja komipermjakin 94 000. On silti huomattava, että koko viime vuosisadan komien lukumäärän kehitys on ollut laskeva. Väestönlaskennoissa kerta kerralta vähemmän ihmisiä ilmoittaa kansallisuudekseen komin, ja tendenssi on sama myös kielen suhteen. Komipermjakkien kohdalla lasku on ollut erityisen jyrkkä. Väestönlaskentojen tulkitseminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Niissä ei muun muassa ole mahdollista ilmoittaa useampaa äidinkieltä, vaikka käytännössä jo kauan komit ovat asuneet etnisesti ja kielellisesti hyvin monimuotoisessa ympäristössä. On yhä huomattava määrä kyliä, joissa lapset oppivat komia ja puhuvat sitä keskenään. Tämä tarkoittaa, että komien tulevaisuus on ainakin lähitulevaisuudessa jossain määrin vakaalla pohjalla. Toisaalta paljon työtä on vielä tehtävä, jotta komien kulttuuri ja kieli vahvistuisivat.

Eri aikoina komeilla on ollut kontakteja lukuisiin muihin kansoihin. Näitä ovat itämerensuomalaiset, nenetsit, obinugrilaiset, udmurtit ja venäläiset. Kaikista kontakteista ei ole jäänyt paljoakaan historiallista tietoa, mutta esimerkiksi itämerensuomalaisista kontakteista on runsaasti lainasanoja. Pohjoisimmat komit, iźvalaiset, ovat omaksuneet ajan saatossa poronhoidon, jonka myötä heidän asuinalueensa ovatkin laajenneet nopeasti viimeisinä vuosisatoina. Tätä kautta he ovat kohdanneet myös saamelaisia Kuolan niemimaalla. Komien venäläiskontaktit juontavat juurensa jo 1200-luvulle, jolloin Novgorod alkoi voimistaa otettaan pohjoisessa.

Lisätietoa:

Leinonen, Marja 2006. Russification of Komi. http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/eng/Conference/pdf/Leinonen.pdf

Lallukka, Seppo 1995. Komipermjakit - perämaan kansa: syrjäytyminen, sulautuminen ja postkommunistinen murros. Helsinki: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti.

Napolskih, Vladimir et al. (toim.) 2003. Komi Mythology. Helsinki: SKS; Budapest: Akadémiai kiadó.

Tsypanov, Jölgin (Jevgeni) 2009. Permiläisten kielten nykytila. http://www.sgr.fi/sust/sust258/sust258_tsypanov_fi.pdf