Sukukansojen ystävät ry

Itämerensuomalaiset kielet

Vatjalaisen talon pihapiiriä. Kylä Leningradin alueella 2011. Kuva: Sonja Laitinen.

Itämerensuomalaisiin kieliin kuuluvat suomi, karjala, lyydi, vepsä, inkeroinen, vatja, viro, eteläviro ja liivi. Kveeniä ja meänkieltä pidetään kieli­tieteessä usein suomen murteina, mutta kyseisten kielten puhujilla on enimmäk­seen oma, suomalaisista eroava kieli-identiteettinsä, ja molemmat on nykyisin tunnustettu vähemmistökieliksi Norjassa ja Ruotsissa. Itämerensuomalaisia kieliä nimitetään usein suomen lähisukukieliksi, sillä muut suomalais-ugrilaiset kielet, kuten saamelaiskielet tai permiläiskelet, ovat suomelle selvästi kaukaisempaa sukua.

Itämerensuomalaiset kielet palautuvat yhteiseen välikantakieleen, jota perinteisesti kutsutaan kantasuomeksi. Kantasuomea puhuttiin Itämeren rannikolla ja se alkoi hajota pari tuhatta vuotta sitten kohti nykykieliä. Sittemmin itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue on laajentunut vuosisatojen kuluessa. Keskiajan ja uuden ajan kuluessa suomalaisia ja karjalaisia levittäytyi saamelaiskielten puhuma-alueille, ja 1600-luvulla Ruotsin sotatoimien seurauksena suomalaisia asettui vanhastaan karjalaisten, inkeroisten ja vatjalaisten asuttamille alueille samaan aikaan kun karjalaisia pakeni syvemmälle Venäjän sisämaahan.

Vanhastaan itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten on uskottu palautuvan yhteiseen välikantakieleen, varhaiskantasuomeen. Nykyään tutkijoilla on tästä eriäviä käsityksiä. Saamelaiskielet ja itämerensuomalaiset kielet ovat toki sukua keskenään, mutta monet ainoastaan näille kahdelle kielihaaralle yhteiset piirteet saattavat johtua vain pitkäaikaisista kontakteista.

Indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvat germaaniset ja balttilaiset kielet ovat vaikuttaneet itämerensuomalaisiin kieliin erittäin paljon. Germaaneilta ja balteilta on saatu paljon lainasanoja, ja ne ovat vaikuttaneet vahvasti myös itämerensuomalaisten kielten kielioppiin. Näissä kielissä onkin monia ilmiöitä, jotka puuttuvat monista muista uralilaisista kielistä.

Lisätietoa:

Jokipii, Mauno (toim.) 1995. Itämerensuomalaiset: heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Jyväskylä: Atena.